Työturvallisuus

Kivilaiturin pääty

Perinteisen kivilaiturin rakentamisessa on iso työ. Se ei ole nykyisin taloudellisesti kannattavaa -siis ”tavallisen” laiturin saa edullisemmin- mutta tiettyyn ympäristöön ja erittäin vaativiin olosuhteisiin se voi olla oikea valinta.

 

Vanhat kivilaiturit on tehty yleensä lihasvoimalla. Työn tekijät olivat tottuneet fyysiseen työhön ja osasivat varoa sen vaaroja. Jos aikomuksesi on rakentaa manuaalisesti kivilaituri tai kivipenger, tässä muutamia työturvallisuuteen ja rakenteeseen liittyviä huomioita:

  • Käytä turvakärkisiä jalkineita. Ne suojaavat varpaita. Sukat vähentävät hiertymiä.
  • Suurien kivien siirtämiseen liittyy otteen kirpoaminen ja horjahtaminen. Jos jalalla ei ole tilaa liikkua vapaasti ja keho horjahtaa voimakkaasti, vammat voivat olla vakavia.

  • Koske käsillä vain pienehköihin kiviin. Suurempia on käsiteltävä esim. rautakangella tai liinoilla (ja koneilla).
  • Käytä aina hyviä, paksuja suojakäsineitä. Paksusta nahasta valmistetut rukkaset ovat paremmat kuin sormikkaat. Vähemmän rakkoja.

Työn vaativuus / suunnitelmallisuus

Työn vaarallisuus ja vaativuus riippuu kivirakennelmasta (avaa välilehti klikkaamalla otsikkoa):
Kivikasa kivilaiturin reuna

Kivikasa kivilaiturin reuna

K un kivilaituri on vain kasa heitettyjä kiviä, siis keskikokoisia ja pieniä niin työn vaarallisuusaste on pienehkö. Näin tehty rakennelna on hyvin loivareunainen ja matala – yleensä alle 1 metriä.

 

”Kivikasan” rakentaminen kestää erittäin kauan ja tarvittavien kivien lukumäärä on huimaava. Nykyään ”järkevä” tapa on kuljettaa kivet paikalle kuorma-asutolla tai proomulla ja purkaa kuormaajalla – tai ajaa kivet jään päälle. Luonnonkivet ovat sopivia. Louhos on vaarallista jalalle. – Kuva suurenee klikkaamalla.
Portaittainen kivireuna

Portaittainen kivireuna

K un rakennelmaan halutaan korkeutta, niin rakenne on suunniteltava huolellisemmin. Esimerkiksi sijoittamalla alimmaksi reunoille suurimmat kivet. Yksi kerros reunakiviä korottaa rakennelmaa n. 30 – 45 cm. Lähimmäs suuria reunakiviä sijoitetaan hiukan pienempiä kiviä, ja niiden taakse taas hiukan pienempiä. Sen jälkeen näin muodostunut V:n muotoinen auma voidaan täyttää sekalaisilla kivillä. Auma täytetään hiukan alle reunakivien korkeus, noin 3-5 cm ero on sopiva.

 

Seuraavan kerroksen isot reunakivet sijoitetaan alimpien reunakivien päälle siten, että ylemmät reunakivet ovat n. 5-30 cm sisempänä kuin alimmat reunakivet. Toistetaan auman täyttö. – Näin syntyy porrasmainen rakenne. Se on tukevampi ja käytännöllinen. Sitä pitkin voi kiivetä ylös. Rakenne on toteutettavissa luonnonkivillä. Rakenteesta tulee tukevampi, jos koneella voidaan sijoittaa reunoille hyvin suuria kiviä jonoksi. Tällä tekniikalla voidaan saavuttaa n. 1,5 – 2 metrin rakennelmia, pohjan leveydestä riippuen. Kivien määrä on huomattava. – Kuva suurenee klikkaamalla.
Rapistunut, mutta koossa pysynyt kivilaituri.

Rapistunut, mutta koossa pysynyt kivilaituri.

K un halutaan selvitä vähemmällä kivimäärällä tai halutaan suoraseinäinen tai jopa korkeampi kivirakennelma/ kivilaituri, niin on suositeltavaa toteuttaa se louhituilla, suurilla ja tasalaatuisilla kivillä. Jalkakäytävän reunuskivet ovat oikeaa kokoluokkaa.

Työ vaatii suunnitelman kivien pinoamisesta. Rakennelma tehdään silloin nosturilla ja sen rakentaminen on suhteellisen nopeaa. Nopeus tekee sen myös melko taloudelliseksi. Koneellisen työmenetelmän takia kivet asennetaan veden alle sokkona, mikä voi rajoittaa laatua. Laadukkaasen tulokseen päästään kovalla ja tasaisella pohjalla.
Huomaa kuvassa rakenteen sisäänpäin kaatuminen.

 

Kivirakentamisessa veteen huomattava

Kaikessa veteen ja rannalle tehtävässä kivirakentamisessa on huomattava seuraavaa:

  • Kivet painavat veden alla paljon vähemmän kuin pinnalla. Kiviä voi siirtää veden alla helpommin, mutta rajoitetun näkyvyyden takia sormet voivat olla vaarassa. Kaatuminen on turvallisempaa…
  • Kaikki kivet painavat erittäin paljon myös veden alla ja ajan myötä uppoavat syvemmälle. Rakennelman pinta ei tule pysymään suorana.
  • Ainoastaan kova kallio- tai tiukka sorapohja tarjoavat tukevan pohjan kivirakennelmille. Pystysuora seinämä onnistuu vain tukevalle pohjalle.

  • Rakenteessa on varauduttava kivien liikkumiseen. Kivirakennelman on ”kaaduttava” sisäänpäin kun se vuosien saatossa liikkuu.
  • Kivirakennelman pohjan vieressä ei saa olla kuoppaa – jos on niin rakennelma notkahtaa.
  • Loivasti viettävä pohja on tukevampi kuin jyrkkä. Tasalaatuinen pohja on parempi kuin vaihteleva maaperä.